tiistai 11. lokakuuta 2011

Urautumista

Joensuussa oli viime viikonloppuna kalamarkkinat. Mekin kävimme siellä. Taoahtuma on ihan kiva ja sääkin suosiollinen.

Vanhempi poika haluaa aina käydä syömässä kala-annoksen samassa paikassa. Niinpä me söimme kalalautaset ja oli hyvää. Syötyämme jatkoimme kiertelyä. Kotiin jääneelle pikkuveljelle oli luvattu tuoda lakuja, joten päädymme metrilakukojulle. Lakuja valitessamme myyjämies totesi meidän ostaneen lakuja häneltä aiemminkin niinkuin olimmekin. Jatkoimme matkaa. Halusin ostaa ahvenanmaalaista mustaaleipää. Minusta se on hyvää. Myyjärouva sanoi meidän käyneen häneltä leivän ennenkin.

Naurattaa, mutta samalla hivenen kauhistuttaa. Onkohan koko elämäni yhtä urautunutta  kuin ostokäyttäytymiseni?

perjantai 7. lokakuuta 2011

Arkipäiviä


Viikko on taas loppusuoralla. Päivät menevät menoaan pelottavalla vauhdilla. Vasta oli kevät ja nyt on kohta talvi. Pojilla on vielä viikko koulua ennen syyslomaa.

Maanantaina kävin katsastuttamassa auton. Nyt oli peräti useampi päivä ennen katsatusajan loppua. Olen iloinen, että tässä kaupungissa katsastus maksaa huomattavasti vähemmän kuin jossain muualla. Autovanhus meni läpi. Olen kiitollinen, että se on pysynyt niinkin hyvässä kunnossa. Kilometrejä on ikään nähden vähän, mutta peltiä on paikkailtu pariinkin otteeseen. Toivon, että auto pysyy kunnossa jatkossakin. Vaihtoon ei ole varaa ja auto on kuitenkin meidän liikkumiselle aika tarpeen. Välillä tosin mietin autoilun vähentämistäkin.

Pihalla olen vähän tehnyt syyshommia. Onneksi pihahommia ei ole paljon. Valtava rastasparvi ole parina päivänä syömässä pihapihlajista marjoja. Mummi pelkäsi, ettei tilhille jää yhtään. Marjoja kuitenkin jäi vielä jonkun verran. Tänään näin pihlajassa punatulkkuparin. Kissa on ollut tohkeissaan. Se kiertää ikkunasta toiseen ja käkättää linnuille.


Vanhempi poika toi koulusta viestin opettajilta. Luokan pojat ovat sekaantuneet aika ikävään kiusaamisjuttuun. Opettaja puhui tästä jo syksyn vanhempainillassa. Jutussa tuntuu olevan muutama pääpukari ja muu poikalauma seuraa perässä. Tällä luokalla on ollut samantapaista ongelmaa aikaisemminkin. Silloinen uhri on muuttanut pois luokalta ja nyt tilalle on tullut uusi. Vanhempana on todella ikävä kuulla tälläisestä. Puhuin pojan kanssa asiasta vakavasti, mutta en tiedä miten asia meni perille. Olen sivukorvalla kuunnellut pojan ja kavereidensa juttuja. Niissä ei esiinny erityisempiä puheita tästä kiusatusta ja tässä aikaisemmasta tapauksessa puheet olivat toista luokkaa. Toivottavasti saisivat koulussa asiat selviksi.

Joulukin on tulossa. Kävimme poikien kanssa Prismassa ja siellä oli jo esilla luumumarmeladia ja glögiä. Ovat liikkeellä hyvissä ajoin.

sunnuntai 2. lokakuuta 2011

Hyviä päiviä

Viime aikoina päivät ovat tuntuneet hyviltä. Aurinko on paistanut ainaisen vesisateen sijasta. Syksy on näyttänyt värikkäät puolensa. Olen yrittänyt nauttia näistä hetkistä. Uloskin olen saanut itseni muutenkin kuin lyhyesti kissan kanssa.





Vanhempi poika oli pari päivää poissa koulusta. Pientä oksennustautia onneksi vain. Toisena päivänä olisi oikeastaan voinut mennä kouluun, mutta poika halusi levätä. Minullakin oli vapaapäivä. Meillä oli oikein mukava ja rauhallinen kotipäivä. Oli mukava olla vaihteeksi kahden. Joskus minusta tuntuu siltä, etten ehdi olla tarpeeksi kummankin pojan kanssa. Varsinkin tämä vanhempi tuntuu joskus jäävän arjen pyörityksen jalkoihin. Poika on jo niin iso, ettei kaipaa äidin seuraa kaikenaikaa. Nuorempi kaipaa paljon apua kouluhommissa ja siinä samalla on helppo jutella kaikesta muustakin. Pyysin poikaa opettamaan minulle Xboxilla pelaamista. Siitä on ollut puhe aikaisemminkin. Pojilla on joitakin minustakin kiinnostavia pelejä. Joskus olemmekin jotain yhdessä pelanneet ennenkin. Pelaaminen ei ole ihan yksinkertaista, jos ei kunnolla hallitse tarvittavia näppäimiä. Meillä oli ihan hauskaa. Poika sai päteä ja minäkin opin jo jotain.



Lähellä kotiamme on menossa pari tietyötä. Isompi kehätien työmaa käynnistyi jo viime vuonna ja sen pitäisi valmistua ensi vuonna. Lähempänä on tämä kesä kaivettu jotain vesi- ja viemäriputkia. Alan pikkuhiljaa kyllästymään ainaiseen kulkuväylien muutoksiin ja isojen työkoneiden jyrinään. Toivottavasti lopputulos on edes hyvä.
 

Kävimme tällä viikolla jättämässä pojille passihakemukset. Pojat eivät tietenkään suostuneet kaupunkireissulle yhtäaikaa. Kävimme siis kaksi kertaa valokuvassa ja poliisilaitoksella. Nuorempi oli hieman harmissaan, koska hän ei saanut vielä antaa sormenjälkiä. Vanhempi oli tyytymätön passikuvaansa. Virkailija totesi siihen, ettei ole koskaan tavannut ketään passikuvaansa tyytyväistä. Minä kävin myös uusimassa passini joku aika sitten. Olen kyllä sitä mieltä, että minun passikuvani on kyllä kauhein kaikista kolmesta.