lauantai 5. marraskuuta 2011

Pyhäinpäivänä

Edellisestä kirjoituksesta on päässyt vierähtämään taas luvattoman pitkä aika. Kaikenlaista on tapahtunut ja aina kun olen miettinyt, että tästä pitää kirjoittaa niin tapahtuu jo jotain muuta. Tänään olenkuitenkin viettänyt hiljaiseloa. Pojilla pistäytyi päivällä yksi kaveri, mutta muuten on ollut poikkeuksellisen rauhallista.


Hautausmaalla kävin nuoremman pojan kanssa viemässä kynttilöitä haudalle. Ensi viikonloppuna edessä on uusi reissu, koska on isänpäivä. Oli aika kylmä, joten emme jääneet kiertelemään hautausmaalle pidemmäksi aikaa. Yleensä minusta hautausmailla käveleminen on mukavaa. Hautausmaat ovat rauhoittavia paikkoja.


Syyslomastakin on jo pari viikkoa. Me olimme silloin vanhempieni luona Tampereella. Minä olin ollut Tampereella edellisen kerran viime vuoden kesällä. Pojat olivat siellä jonkun aikaa kesällä, mutta minä en päässyt silloin sinne työjuttujen vuoksi. Oli mukava olla vanhempien luona. Siellä saa jollakin lailla taantua lapseksi jälleen. Oli myös hauska tavata molempia pikkusiskoja. Minulla oli ollut ikävä myös koko kaupunkia. Se on kuitekin minulle lapsuuteni ja nuoruuteni kaupunki.


Kävimme myös päiväselti tervehtimässä minun isovanhempiani Pohjaslahdella. Vaari oli mennyt paljon huonompaan kuntoon kuin edellisellä kerralla. Se sattui sydämeen, vaikka olinkin kuullut asiasta paljon isältä. Mummu onneksi porskutti edelleen, mutta hänestäkin näki vaarin hoidon käyvän voimille.


Teimme Tampereelta käsin myös risteilymatkan Tukholmaan. Edellisestä risteilystä on jo monta vuotta. Pojat olivat silloin tosi pieniä ja matkassa oli muitakin. Nyt olimme liikkeellä kolmestaan. Jännitin etukäteen matkaa älyttömän paljon. Onneksi kaikki sujui hyvin. Ensimmäinen yö laivalla oli tosin turhan keinuisa ja Tukholmaa nähtiin suunniteltua vähemmän. Kokemus oli kuitenkin mieluinen. Risteilyllä olisi kiva käydä useamminkin. Rahanpuute tosin rajoittaa matkustelua ja täältä susirajalta on vähän turhan pitkä matka satamaan.


Loman jälkeen alkoi remontti. Pojat alkavat olla jo niin isojaettä tarvitsevat enemmän omaa rauhaa. Olen muuttanut asunnon huonejärjestelyjä niin, että entisestä makuuhuoneesta tuli olohuone ja olohuoneesta makuusopet minulle ja nuoremmalle pojalle. Alakertaan remontoitiin huone vanhemmalle pojalle entiseen varastoon. Alakerran huone on nyt muuttoa vaille valmis.Onneksi minun ei tarvinnut olla tekemässä kaikkea itse. Yläkerrassa huonekalut hakevat vielä paikkaansa. Vielä pitää hankkia hyllyköitä tilanjakajiksi ja minulle uusi sänky.

Onneksi ehdimme saada vanhemman pojan kanssa maalaushommat tehtyä. Tämän viikon torstaina soitettiin minulle koulusta töihin. Poika oli kaatunut välitunnilla ja käsi oli jäänyt pahasti alle. Epäiltiin ranteen murtuneen. Kouluavustaja toi pojan päivystykseen, jonne minä tulin työpaikalta. Piene odottelu jälkeen pääsimme lääkärille, sitten röntgeniin ja taas lääkärille. Lääkäri totesi rannemurtuman ja passitti meidät ensiapupuolelle. Siellä odotimme pääsyä lääkärille, joka totesi tarvittavan luiden paikoilleen asettamista ja kipsausta nukutuksesta. Odotimme verikokeitten ottamista ja pääsyä osastolle. Osastolla odotimme lisää. Onneksi poika ei ollut kovin kivulloinen. Jouduin lähtemään kotiin toisen pojan luo. Leikkaussaliin poika pääsi puoli kahdeksan aikoihin. Operaatio oli pikainen ja sujui hyvin. Minä tulin sairaalaan aamulla. Yö oli mennyt hyvin. Lääkäri oli ehtinyt jo käydä ja luvata kotiutuksen samalle. Aamupäivän yritimme saada aikamme kulumaan ja puolen päivän aikaan pääsimme kotiin. Perjantaina poika oli jo koulussa. Maanantaina menemme käymään taas röntgenissä ja lääkärissä. Nyt tilanne näyttää hyvälle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti