Sisko miehensä kanssa on tehnyt innokkaasti palapelejä monet vuodet. Minäkin olen joskus palapeleistä pitänyt ja niitä paljonkin tehnyt. Edellisen kerran olen niitä tainnut koota miehen kanssa asuessamme Mikkelissä ennen lasten syntymää. Senkin jälkeen mieleni on joskus tehnyt tehdä, mutta se on aina jäänyt. Milloin on ollut pienet lapset tai kissa, jotka sotkisivat kaiken tai ei paikkaa missä palapeliä koota tai aina jotain tärkeämpää tekemistä. Koko ajatus on ollut unohduksissa. Saatoin kyllä ostaa siskolle ja lankomiehelle lahjaksi palapelejä, mutta minä olin ihminen, jolla ei ollut aikaa moiseen hömppään.
Jostain sain kuitenkin innostuksen eilen Prismassa ruokaostosten lomassa ja löysin itseni palapelihyllyn äärestä. Valikoima ei ollut iso, mutta löysin kuitenkin kuvan, joka miellytti minua. Ostin sen. Illalla istuin keittiön pöydän viereen ja tarkoitukseni oli hieman lajitella paloja. Puuha vei minut mukaansa enkä voinut lopettaa. Aikaa meni 3,5 tuntia ja 500 palaa olivat koossa.
Olo oli loistava. Mieli oli rentoutunut vaikka hartioita hieman kiristikin. Tänään aamupäivän vielä ihastelin valmista kuvaa. Myöhemmin purin palapelin ja pakkasin palaset laatikkoon. Melkein kävin kaupassa hakemassa uuden palapelin, mutta maltoin kuitenkin mieleni.
Tätä pitää kuitenkin saada lisää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti