Sunnuntait ovat usein jotenkin ankeita päiviä. Viikonloppu on kohta ohi ja seuraava arkiviikko alkaa painaa päälle. Perheet viettävät laatuaikaa keskenään ja olen arka sopimaan edes kyläreissuja minnekään. Pojat kököttävät ruudun ääressä eikä heitä huvita mikään ehdottamani aktiviteetti. En keksi itselleni mitään mukavaa tekemistä ja tylsistyn.
Tänään normisunnuntaille toi vaihtelua äänestäminen. Tarvoin lumisateessa lähikoululle. Minusta näytti siltä kuin äänestämässä olisi vain pelkkiä pariskuntia. Onneksi ei tarvinnut kovin kauaa jonottaa ja itse tapahtuma ei vienyt aikaa. Kävelin kotiin pidempää reittiä tutkaillen muuttuvia maisemia.
Ulkoilu piristi vähäksi aikaa. Nyt istun koneen äärellä ruokailun jälkeisessä horroksessa odottaen iltaa ja nukkumaanmenoa. Vielä pitäisi patistaa pojat tekemään läksyjä ja ehkä seurata vaalitulosten julkaisua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti