Syyspäiväntasaus

Nuoremmalla pojalla on kaveri yökylässä. Pojat katsovat elokuvaa, enkä minäkään vielä osaa mennä nukkumaan. Viime yönä kaveri oli vanhemmalla pojalla. Pojilla on hauskaa. Minustakin on kiva, kun pojilla käy kavereita, mutta saa taas olla vähän taukoa ennen seuraavaa yökyläilyä.

Opiskelu on lähtenyt käyntiin ihan mukavan tuntuisesti. Kolmessa viikossa on jo tottunut uusiin rutiineihin, että on kuin muuta ei olisi ollutkaan. Ensimmäisen viikon orientaatiosta ja tutustumisleikeistä on päästy eroon. Muistan suurimman osan toisten nimistä ja olen jutellut melkein kaikkien ryhmäläisten kanssa. En enää oudoksu nuorisoa. Kaikenlaisia ryhmätöitä pitää tehdä ja nysvätä kirjoitustöiden asettelujen ja muotoilujen kanssa. Vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta edelleen.

Koulun ulkopuolinen elämäkin on sujahtanut uusiin uomiinsa. Kotitöistä on poikien kanssa vääntämistä, mutta muuten arki pyörii.

Iltaisin on pimeää jo aika aikaisin. Kissan kanssa käymme yhä hämärämmillä iltaulkoiluilla. Se nauttii ja on hämärässä valppaampi. Pidän syksyisen kuulakkaista päivistä ja siitä, että valoa vielä riittää.